S/S Suomi -laivan historia

Tutustu S/S Suomi -höyrylaivan mielenkiintoiseen historiaan. Pääset ihastelemaan näyttelyä myös laivassa.

Vesillelasku

suomi_laiva_a2

Lehtoniemen konepaja kokosi Suomi-laivan talvella 1905-1906 Lahdessa. Tarkoitukseen käytettiin Lahden kartanon omistajalta, kapteeni Fellmanilta vuokrattua ns.Varvinrantaa. Sittemmin paikka on tunnetu Moottorirantana. Taustalla häämöttää Wesijärven aseman rakennuksia. Varsinainen satama on niiden takana.

Kuva: Päijänne Risteilyt Hildénin arkisto

 

Suomi-laiva ensimmäisellä matkalla

8_kahvila_785_3

Kuvan pahvikehyksen etupuolelle kirjoitettu: Minne från Mikko Fagren. Mikko Fagren oli laivan ensimmäinen kapteeni.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto, kuvaaja V.A. Rautell, ilm. 1906

 

Jyväskylän satama 1900-luvun alussa, ennen vuotta 1915.

1_kahvila_3_547

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto

 

Vesijärven satamassa

1_kahvila_11_54

S/S Suomi ja Lahti-laivat im. Vesijärven satamassa 1900-luvun alkuvuosina. Suomi-laiva Venäjän lipun alla.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto

 

Jyväskylän satamassa

2_aula_satama_jkl

S/S Suomi-laiva lähdössä Jyväskylän satamasta kohti Lahtea vuonna 1911. Satama sijaitsi tuolloin Rantaväylän kohdalla Vaasankadun alapäässä. Kuvassa näkyy myös nykyiseen satamaan siirretty satamapaviljonki, joka on suojeltu rakennus.

Kuva: Päijänne Risteilyt Hildénin arkisto

 

Vanhanselan vesillä

2_kahvila_1213_4

S/S Suomi on juuri lähtenyt Kärkisten laiturista kohti taustalla siintäviä Vanhanselän vesiä. Laivan perä vielä avoin, kaksi lyhyttä mastoa. Usein julkaistu postikorttikuva.1930-luvulta.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto, postikorttipainatus

 

Iso remontti

2_kahvila_759_75

Kesäksi 1938 valmistunut tehty iso remontti näkyy tässä kuvassa. Ravintola on siirretty yläkannelta välikannelle perään, joka on saanut umpinaiset seinät. Mastoja on jäljellä enää yksi.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto, kuvaaja Veljekset Karhumäki 1940/1950 luvulla

 

Laivat kohtasivat

3_kahvila_1837_1061

1930-luvulla Päijänteen valkeat laivat kohtasivat sunnuntaisin iltapäivällä Tehin vanhassa laiturissa. Kolme laivoista palasi takaisin lähtöpaikkaansa, Jyväskylään, Lahteen tai Jämsään. Ihmisille tarjoutui näin mahdollisuus sunnuntairetkeen Päijänteellä.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto

 

Äijälänsalmen silta

3_kahvila_aijalansalmi

Päijänteen matkustajalaivojen mastojen lyhentämiseen pakotti 1930 valmistunut Äijälänsalmen silta.

Kuva: Päijänne Risteilyt Hildénin arkisto, postikorttipainatus

 

Lahti – Heinola – Lahti

6_aula_40cm_4

1980-luvulla aloitettiin reittiliikenne Lahden ja Heinolan välillä. Tänä päivänä se on yksi suosituimmista ja vilkkaimmista reiteistä.

Kuva: Päijänne Risteilyt Hildénin arkisto, kuvaaja Timo Noronen

 

Vääksyn sulussa

8_kahvila_vaaksy

1930-luvun kesinä paistoi aina aurinko. Suomi on juuri saapunut Lahdesta Vääksyn sulkuun. Matkustajat nousevat laivaan samoista luukuista kuin tänäkin päivänä.

Kuva: Päijänne Risteilyt Hildénin arkisto

Kapteeneja

Kapteeneja

6_kahvila_522_2161

Suomi-laivan kapteeni 1950/1960-luvulla.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto, kuvaaja Antti Pänkäläinen

 

6_kahvila_1611_352

Kapteeni Veikko Latto.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto

 

Jyväskylän Lutakon edustalta 1950/1960-luvulla.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto

 

paallikko-kormy

Suomen Joutsenen legendaarinen päällikkö “Körmy” eli Johnny Konkola toimi eläkevuosinaan Suomen päällikkönä 1949-1954. Kesäkuun lopulla 1954 hänet tapasi sairaskohtaus Lahdessa. Lääkäri antoi kuitenkin luvan lähteä matkustajana laivalla takaisin Jyväskylään. Matka jäi tämän Suomen Joutsenen “Ukon” viimeiseksi purjehdukseksi. Hän kuoli 28.1.1955 Jyväskylässä.

Kuva: Päijänne Risteilyt Hildénin arkisto

Back to top