S/S Suomi -laivan historia
Tutustu S/S Suomi -höyrylaivan mielenkiintoiseen historiaan. Pääset ihastelemaan näyttelyä myös laivassa.
Tutustu S/S Suomi -höyrylaivan mielenkiintoiseen historiaan. Pääset ihastelemaan näyttelyä myös laivassa.
Vesillelasku
Lehtoniemen konepaja kokosi Suomi-laivan talvella 1905-1906 Lahdessa. Tarkoitukseen käytettiin Lahden kartanon omistajalta, kapteeni Fellmanilta vuokrattua ns.Varvinrantaa. Sittemmin paikka on tunnetu Moottorirantana. Taustalla häämöttää Wesijärven aseman rakennuksia. Varsinainen satama on niiden takana.
Kuva: Päijänne Risteilyt Hildénin arkisto
Suomi-laiva ensimmäisellä matkalla
Kuvan pahvikehyksen etupuolelle kirjoitettu: Minne från Mikko Fagren. Mikko Fagren oli laivan ensimmäinen kapteeni.
Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto, kuvaaja V.A. Rautell, ilm. 1906
Jyväskylän satama 1900-luvun alussa, ennen vuotta 1915.
Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto
Vesijärven satamassa
S/S Suomi ja Lahti-laivat im. Vesijärven satamassa 1900-luvun alkuvuosina. Suomi-laiva Venäjän lipun alla.
Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto
Jyväskylän satamassa
S/S Suomi-laiva lähdössä Jyväskylän satamasta kohti Lahtea vuonna 1911. Satama sijaitsi tuolloin Rantaväylän kohdalla Vaasankadun alapäässä. Kuvassa näkyy myös nykyiseen satamaan siirretty satamapaviljonki, joka on suojeltu rakennus.
Kuva: Päijänne Risteilyt Hildénin arkisto
Vanhanselan vesillä
S/S Suomi on juuri lähtenyt Kärkisten laiturista kohti taustalla siintäviä Vanhanselän vesiä. Laivan perä vielä avoin, kaksi lyhyttä mastoa. Usein julkaistu postikorttikuva.1930-luvulta.
Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto, postikorttipainatus
Iso remontti
Kesäksi 1938 valmistunut tehty iso remontti näkyy tässä kuvassa. Ravintola on siirretty yläkannelta välikannelle perään, joka on saanut umpinaiset seinät. Mastoja on jäljellä enää yksi.
Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto, kuvaaja Veljekset Karhumäki 1940/1950 luvulla
Laivat kohtasivat
1930-luvulla Päijänteen valkeat laivat kohtasivat sunnuntaisin iltapäivällä Tehin vanhassa laiturissa. Kolme laivoista palasi takaisin lähtöpaikkaansa, Jyväskylään, Lahteen tai Jämsään. Ihmisille tarjoutui näin mahdollisuus sunnuntairetkeen Päijänteellä.
Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto
Äijälänsalmen silta
Päijänteen matkustajalaivojen mastojen lyhentämiseen pakotti 1930 valmistunut Äijälänsalmen silta.
Kuva: Päijänne Risteilyt Hildénin arkisto, postikorttipainatus
Lahti – Heinola – Lahti
1980-luvulla aloitettiin reittiliikenne Lahden ja Heinolan välillä. Tänä päivänä se on yksi suosituimmista ja vilkkaimmista reiteistä.
Kuva: Päijänne Risteilyt Hildénin arkisto, kuvaaja Timo Noronen
Vääksyn sulussa
1930-luvun kesinä paistoi aina aurinko. Suomi on juuri saapunut Lahdesta Vääksyn sulkuun. Matkustajat nousevat laivaan samoista luukuista kuin tänäkin päivänä.
Kuva: Päijänne Risteilyt Hildénin arkisto
Kapteeneja
Suomi-laivan kapteeni 1950/1960-luvulla.
Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto, kuvaaja Antti Pänkäläinen
Kapteeni Veikko Latto.
Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto
Jyväskylän Lutakon edustalta 1950/1960-luvulla.
Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto
Suomen Joutsenen legendaarinen päällikkö “Körmy” eli Johnny Konkola toimi eläkevuosinaan Suomen päällikkönä 1949-1954. Kesäkuun lopulla 1954 hänet tapasi sairaskohtaus Lahdessa. Lääkäri antoi kuitenkin luvan lähteä matkustajana laivalla takaisin Jyväskylään. Matka jäi tämän Suomen Joutsenen “Ukon” viimeiseksi purjehdukseksi. Hän kuoli 28.1.1955 Jyväskylässä.
Kuva: Päijänne Risteilyt Hildénin arkisto