Näyttely s/s Suomi -laivalla

Höyrylaiva Suomella on pysyvä näyttely Suomi-laivan vaiheista. Päijänne Risteilyt Hilden Oy kerää jatkuvasti historiatietoja ja kuvia Suomi-laivan historiasta. Voitte ottaa yhteyttä Eija Hildén:
p. 010 3208820 tai eija.hilden(at)paijanne-risteilythilden.fi

 

Vesillelasku

suomi_laiva_a2 Lehtoniemen konepaja kokosi Suomi-laivan talvella 1905-1906 Lahdessa. Tarkoitukseen käytettiin Lahden kartanon omistajalta, kapteeni Fellmanilta vuokrattua ns.Varvinrantaa. Sittemmin paikka on tunnetu Moottorirantana. Taustalla häämöttää Wesijärven aseman rakennuksia. Varsinainen satama on niiden takana.

Kuva: Päijänne Risteilyt Hildénin arkisto

 

Suomi-laiva ensimmäisellä matkalla.

8_kahvila_785_3
Kuvan pahvikehyksen etupuolelle kirjoitettu: Minne från Mikko Fagren. Mikko Fagren oli laivan ensimmäinen kapteeni.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto.
Kuvaaja V.A. Rautell, ilm.1906

 

Jyväskylän satama 1900-luvun alussa, ennen vuotta 1915.

1_kahvila_3_547

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto.

 

 

 

Vesijärven satamassa

1_kahvila_11_54 s/s Suomi ja Lahti-laivat im. Vesijärven satamassa 1900-luvun alkuvuosina. Suomi-laiva Venäjän lipun alla.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto.

Jyväskylän satamassa

2_aula_satama_jkl
s/s Suomi-laiva lähdössä Jyväskylän satamasta kohti Lahtea vuonna 1911. Satama sijaitsi tuolloin Rantaväylän kohdalla Vaasankadun alapäässä. Kuvassa näkyy myös nykyiseen satamaan siirretty satamapaviljonki, joka on suojeltu rakennus.

Kuva: Päijänne Risteilyt Hildénin arkisto.

 

Vanhanselan vesillä

2_kahvila_1213_4
s/s Suomi on juuri lähtenyt Kärkisten laiturista kohti taustalla siintäviä Vanhanselän vesiä. Laivan perä vielä avoin, kaksi lyhyttä mastoa. Usein julkaistu postikorttikuva.1930-luvulta.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto. Postikorttipainatus.

Iso remontti

2_kahvila_759_75
Kesäksi 1938 valmistunut tehty iso remontti näkyy tässä kuvassa. Ravintola on siirretty yläkannelta välikannelle perään, joka on saanut umpinaiset seinät. Mastoja on jäljellä enää yksi.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto.
Kuvaaja Veljekset Karhumäki 1940/1950 luvulla

Laivat kohtasivat

3_kahvila_1837_1061
1930-luvulla Päijänteen valkeat laivat kohtasivat sunnuntaisin iltapäivällä Tehin vanhassa laiturissa. Kolme laivoista palasi takaisin lähtöpaikkaansa, Jyväskylään, Lahteen tai Jämsään. Ihmisille tarjoutui näin mahdollisuus sunnuntairetkeen Päijänteellä.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto.

 

Äijälänsalmen silta

3_kahvila_aijalansalmi
Päijänteen matkustajalaivojen mastojen lyhentämiseen pakotti 1930 valmistunut Äijälänsalmen silta.

Kuva: Päijänne Risteilyt Hildénin arkisto. Postikorttipainatus.

 

Lahti – Heinola – Lahti

6_aula_40cm_4
1980-luvulla aloitettiin reittiliikenne Lahden ja Heinolan välillä. Tänä päivänä se on yksi suosituimmista ja vilkkaimmista reiteistä.

Kuva: Päijänne Risteilyt Hildénin arkisto. Kuvaaja Timo Noronen

 

Vääksyn sulussa

8_kahvila_vaaksy
1930-luvun kesinä paistoi aina aurinko. Suomi on juuri saapunut Lahdesta Vääksyn sulkuun. Matkustajat nousevat laivaan samoista luukuista kuin tänäkin päivänä.

Kuva: Päijänne Risteilyt Hildénin arkisto

 

Kapteeneja

6_kahvila_522_2161
Suomi-laivan kapteeni 1950/1960-luvulla.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto. Kuvaaja Antti Pänkäläinen

 

 

 

Kapteeri Veikko Latto.

6_kahvila_1611_352

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto.

 

 

Jyväskylän Lutakon edustalta 1950/1960-luvulla.

6_kahvila_1620_30

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto

 

 

 

 

Suomen Joutsenen legendaarinen päällikkö ”Körmy” eli Johnny Konkola toimi eläkevuosinaan Suomen päällikkönä 1949-1954. Kesäkuun lopulla 1954 hänet tapasi sairaskohtaus Lahdessa. Lääkäri antoi kuitenkin luvan lähteä matkustajana laivalla takaisin Jyväskylään. Matka jäi tämän Suomen Joutsenen ”Ukon” viimeiseksi purjehdukseksi. Hän kuoli 28.1.1955 Jyväskylässä.

paallikko-kormy

Kuva: Päijänne Risteilyt Hildénin arkisto