Suomi-laiva 100 vuotta

NÄYTTELY SUOMI-LAIVALLA

Höyrylaiva Suomella on pysyvä näyttely Suomi-laivan vaiheista. Päijänne Risteilyt Hilden Oy kerää jatkuvasti historiatietoja ja kuvia Suomi-laivan historiasta. Voitte ottaa yhteyttä Eija Hildénin, p. 014 263 447 tai eija.hilden(at)prh.inet.fi

Vesillelasku
Lehtoniemen konepaja kokosi Suomi-laivan talvella 1905-1906 Lahdessa. Tarkoitukseen käytettiin Lahden kartanon omistajalta, kapteeni Fellmanilta vuokrattua ns.Varvinrantaa. Sittemmin paikka on tunnetu Moottorirantana. Taustalla häämöttää Wesijärven aseman rakennuksia. Varsinainen satama on niiden takana.

Kuva: Päijänne Risteilyt Hildénin arkisto.

Jyväskylän satama 1900-luvun alussa, ennen vuotta 1915.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto.

Suomi ja Lahti-laivat im. Vesijärven satamassa 1900-luvun alkuvuosina. Suomi-laiva Venäjän lipun alla.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto.

Suomi-laiva lähdössä Jyväskylän satamasta kohti Lahtea vuonna 1911. Satama sijaitsi tuolloin Rantaväylän kohdalla Vaasankadun alapäässä. Kuvassa näkyy myös nykyiseen satamaan siirretty satamapaviljonki, joka on suojeltu rakennus.

Kuva: Päijänne Risteilyt Hildénin arkisto.

Suomi on juuri lähtenyt Kärkisten laiturista kohti taustalla siintäviä Vanhanselän vesiä. Laivan perä vielä avoin, kaksi lyhyttä mastoa. Usein julkaistu postikorttikuva.1930-luvulta.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto. Postikorttipainatus.

Kesäksi 1938 valmistunut tehty iso remontti näkyy tässä kuvassa. Ravintola on siirretty yläkannelta välikannelle perään, joka on saanut umpinaiset seinät. Mastoja on jäljellä enää yksi.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto.
Kuvaaja Veljekset Karhumäki 1940/1950 luvulla

1930-luvulla Päijänteen valkeat laivat kohtasivat sunnuntaisin iltapäivällä Tehin vanhassa laiturissa. Kolme laivoista palasi takaisin lähtöpaikkaansa, Jyväskylään, Lahteen tai Jämsään. Ihmisille tarjoutui näin mahdollisuus sunnuntairetkeen Päijänteellä.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto.

Päijänteen matkustajalaivojen mastojen lyhentämiseen pakotti 1930 valmistunut Äijälänsalmen silta.

Kuva: Päijänne Risteilyt Hildénin arkisto. Postikorttipainatus.

1980-luvulla aloitettiin reittiliikenne Lahden ja Heinolan välillä. Tänä päivänä se on yksi suosituimmista ja vilkkaimmista reiteistä.

Kuva: Päijänne Risteilyt Hildénin arkisto. Kuvaaja Timo Noronen.

Suomi-laivan kapteeri 1950/1960-luvulla.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto. Kuvaaja Antti Pänkäläinen

Kapteeri Veikko Latto.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto.

Jyväskylän Lutakon edustalta 1950/1960-luvulla.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto.

Suomen Joutsenen legendaarinen päällikkö "Körmy" eli Johnny Konkola toimi eläkevuosinaan Suomen päällikkönä 1949-1954. Kesäkuun lopulla 1954 hänet tapasi sairaskohtaus Lahdessa. Lääkäri antoi kuitenkin luvan lähteä matkustajana laivalla takaisin Jyväskylään. Matka jäi tämän Suomen Joutsenen "Ukon" viimeiseksi purjehdukseksi. Hän kuoli 28.1.1955 Jyväskylässä.

Kuva: Päijänne Risteilyt Hildénin arkisto

Suomi-laiva ensimmäisellä matkalla. Kuvan pahvikehyksen etupuolelle kirjoitettu: Minne från Mikko Fagren. Mikko Fagren oli laivan ensimmäinen kapteeni.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto.
Kuvaaja V.A. Rautell, ilm.1906

1930-luvun kesinä paistoi aina aurinko. Suomi on juuri saapunut Lahdesta Vääksyn sulkuun. Matkustajat nousevat laivaan samoista luukuista kuin tänäkin päivänä.

Kuva: Päijänne Risteilyt Hildénin arkisto